Jouluaatto oli varsin erilainen kuin yleensä. Tiedossa oli täysi työpäivä, eli kymmenestä viiteen. Onneksi saimme Anjan ja Sashan kanssa kuitenkin luvan lähteä jo neljän aikoihin pois, tekemistäkään kun ei oikein ollut.
Omat suunnitelmani aatolle olivat simppelit: keskustaan päivälliselle Iiriksen kanssa, ja ruuan jälkeen hengailua ja Daegun jouluhumun seuraamista. Kävimme syömässä yhdessä melkein jo kantapaikaksi muodostuneessa ravintolassa hienot ateriat viinin kera.
Hyvää oli.
Jonkin aikaa siinä istuskelimme, kunnes päätimme lähteä ulos katselemaan pääostoskatujen meininkiä. Luonnollisesti liikkeellä oli tuhottomasti porukkaa, etenkin nuoria pariskuntia (täällä joulu ei ole niinkään perhejuhla, vaan aikaa vietetään (poika/tyttö)ystävien seurassa).
Jonkin aikaa pähkäiltyämme seuraavaa siirtoa päädyimme lopputulokseen, että ilta olisi mukava lopettaa hyvää leffaan. Suuntasimme leffateatterille, ja pohdimme tarjolla olevia vaihtoehtoja. Lopulta päädyimme katsomaan Sherlock Holmesin, joka olikin hyvä valinta. Todella hyvä leffa, suosittelen! (Saa nähdä milloin sitä aletaan näyttää Suomen teattereissa.)
Leffan jälkeen kello alkoikin olla jo melkein 11, joten niin Iiris kuin minäkin suuntasimme takaisin omiin asuinkoloihimme. Bussi, jolla kuljen aina koululle ja takaisin pysähtyy aina Home Plussan (paikallinen Prisma) edessä, ja en voinut muuta ku naurahtaa vähän huomatessani marketin olevan vielä niinkin myöhään pullollaan ihmisiä (rakennuksen seinät ovat suurilta osin lasia, joten näin sisällä vellovan ihmismassan).
Joulupäivänä ei tainnut tapahtua oikein mitään mainitsemisen arvoista, mutta Tapanina tapasin jälleen Iiriksen, ja toistimme aaton rutiinin. Syömään - pyöriskelyä - leffaan. Tällä kertaa katsoimme edesmenneen Heath Ledgerin viimeisen tuotoksen The Imaginarium of Doctor Parnassus. Omasta mielestäni voisin sanoa leffaa jopa hyväksi, huolimatta siitä että se oli todella outo. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että välillä oli hankala ymmärtää mitä leffassa oikein puhutaan (nopea ja epäselvä englanti ei auttanut asiaa), eikä korean kielisistä tekstityksistäkään oikein ollut apua.
Sellainen oli joulu täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti